Peluurin vuosiraportti: apua hakee nuori mies, jonka pelit kulkevat taskussa
Vuoden 2025 raportti kertoo pelaamisen siirtyneen lähes kokonaan verkkoon ja mobiiliin – ja ongelmien kietoutuvan yhä useammin myös kryptotreidaukseen.
Tukipalvelu Peluuri julkaisi toukokuun lopussa 2026 vuosiraporttinsa, joka piirtää tarkan kuvan suomalaisesta peliongelmasta vuonna 2025. Kuva on selvä: apua hakeva on tyypillisesti alle 35-vuotias mies, pelaaminen tapahtuu puhelimella ja rahapelien rinnalla kulkee muitakin riskikäyttäytymisen muotoja. Poimimme raportista luvut, jotka jokaisen pelaajan on hyvä tuntea – varsinkin nyt, kun Suomen markkina on avautumassa kilpailulle ja pelien saatavuus kasvaa entisestään.
Kuka apua hakee ja mistä peleistä
Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin tuli vuoden aikana 1 775 varsinaista yhteydenottoa, ja palvelun verkkosivut tavoittivat 188 000 uutta kävijää. Yhteyttä ottaneista pelaajista 77 prosenttia oli miehiä ja 70 prosenttia alle 35-vuotiaita. Profiili on pysynyt samansuuntaisena jo vuosia, mutta nuorten aikuisten osuus korostuu raportissa entisestään – peliongelma ei siis ole ensisijaisesti ikääntyneiden automaattipelaajien ilmiö, vaan nuorten miesten verkkoarkea.
Pelimuodoista ylivoimainen ykkönen on verkko: 95 prosenttia yhteyttä ottaneista pelasi pääasiassa nettikasinoa tai vedonlyöntiä. Rahapelisanomien raporttia käsittelevän uutisen mukaan mobiililaite on käytännössä pelaamisen oletusväline: verkossa pelaavista 96 prosenttia käytti puhelinta tai tablettia ainakin toisinaan, ja 38 prosenttia pelasi pelkästään niillä.
Krypto ja muut rinnakkaisilmiöt
Raportin kiinnostavin havainto koskee rahapelaamisen rinnalla kulkevia ilmiöitä. Peli poikki -ohjelmaan hakeutuneista seitsemän prosenttia kertoi ongelmista myös osake- tai kryptotreidauksessa. Lisäksi 49 prosenttia raportoi ongelmallisesta netinkäytöstä, 31 prosenttia syömisen hallinnan vaikeuksista ja 25 prosenttia video- tai mobiilipelaamisen ongelmista. Peliongelma esiintyy siis harvoin yksin – se on usein osa laajempaa hallinnan menettämisen vyyhtiä.
Peluurin mukaan näitä ilmiöitä yhdistävät samat mekanismit: jatkuva saatavuus, nopeat palkinnot, dopamiinipiikit ja käytännössä rajaton kulutusmahdollisuus mobiililaitteella. Kryptokauppa ei ole rahapeli, mutta nopealla treidaamisella ja kolikkopelillä on raportin valossa enemmän yhteistä kuin moni haluaisi ajatella. Sama taskussa kulkeva laite tarjoaa molemmat, kellon ympäri ja ilman luonnollisia taukoja. Raportti ei väitä, että jokainen treidaaja olisi vaarassa – kyse on siitä, että avun hakijoiden joukossa ilmiöt kasautuvat usein samoille ihmisille.
Mitä tästä kannattaa ottaa omaan pelaamiseen
Luvut eivät ole syy paniikkiin vaan itsetutkiskeluun. Jos pelaaminen tapahtuu pääosin puhelimella, se on läsnä kaikkialla – bussissa, sängyssä ja työpäivän tauoilla. Silloin rajat kannattaa rakentaa laitteeseen asti: talletusrajat, peliaikamuistutukset ja tarvittaessa kokonaisia pelittömiä päiviä. Sama logiikka pätee treidaussovelluksiin, jos ne alkavat viedä samaa aikaa ja rahaa kuin pelit.
Apua on tarjolla matalalla kynnyksellä: Peluurin puhelin ja chat ovat maksuttomia ja nimettömiä, ja Peli poikki -ohjelma tarjoaa pidempikestoista tukea. Suomen markkinamurroksen keskellä raportti muistuttaa olennaisesta – järjestelmä voi vaihtua, mutta pelihaittojen ehkäisy alkaa aina omista rajoista. Rahapelit ovat täysi-ikäisten viihdettä, eivät ansaintakeino, ja avun pyytäminen ajoissa on vahvuus eikä heikkous.
Taustaksi on hyvä tietää, että Peluuri on toiminut jo yli kaksikymmentä vuotta ja palvelua ylläpitävät A-klinikkasäätiö ja Sininauhaliitto. Rahoituksesta vastaa tällä hetkellä Veikkaus, jonka on määrä jatkaa tukea vuoden 2026 loppuun asti. Riippumatta siitä, millaiseksi rahoitusmalli markkinauudistuksen jälkeen muotoutuu, palvelun rooli tuskin pienenee – kokemukset muista maista kertovat, että markkinan avautuminen lisää tukipalveluiden kysyntää ainakin siirtymävaiheessa.
Lähde: Rahapelisanomat